Mäҗlis räisini qobul qildi

Seşänbä küni Aqordida Dšlät rähbiri Parlament Mäҗlisiniŋ räisi Nurlan Niğmatulinni qobul qildi. Nurlan Niğmatulin Nursultan Nazarbaevqa Toluğiraq »

Yaraysän, Denis!

Bu künni qazaqstanliqlar bir häptä mabaynida kütti. Ahiri, štkän җümä küni jutdişimiz Denis Ten Soçida štüvatqan Toluğiraq »

Deputat härhil käsip egiliri bilän uçraşti

Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati Murat Ähmädiev bilän җamaätçilik väkilliri, ämgäk kollektivliri arisida Dšlät rähbiriniŋ Mäktübini Toluğiraq »

PAYTÄHTKÄ — ALAҺİDÄ DİQQÄT

Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev Astanani tehimu täräqqiy ätküzüş mäsililirigä beğişlanğan keŋäşmä štküzdi. Keŋäşmigä Prem'er-Ministr S.Ahmetov, Prezident Toluğiraq »

Sot sistemisiniŋ mäsililiri muhakimä qilindi

Çarşänbä küni paytähttiki Mustäqillik sariyida Qazaqstan Җumhuriyiti sud'yaliriniŋ Vİ qurultiyi bolup štti. Toluğiraq »

Kšrgäzmä eskizi qobul qilindi

16-oktyabr' küni Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaevniŋ räisligidä EKSPO-2017 häliqara kšrgäzmisigä täyyarliq vä uni štküzüş mäsililiri boyiçä Toluğiraq »

Küçlük ihtisat — täräqqiyat kapaliti

Prezident Nursultan Nazarbaev 10-11-sentyabr' künliri Astanada štkän Täräqqiy etivatqan närqlär Evraziyalik foruminiŋ plenarliq oltirişiğa qatnaşti.  Toluğiraq »

«1001 PERİŞTÄ» — QİZİL MÄYDANDA

Ataqliq rässam Lekim İbragimovniŋ bu äsäri vä uniŋ šzi Ginnessniŋ Rekordlar kitaviğa kirdi Biz štkän jili Toluğiraq »

Prezident Pavlodar vä Şärqiy Qazaqstan vilayätliridä boldi

Düşänbä küni Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev Pavlodar vilayitidä iş babidiki säpärdä bolup, birqatar işläpçiqiriş orunliri vä Toluğiraq »

Därviş «käşkülini» taşlimaydekän

Ävliyalar jutiğa ziyarät Äzäldin hälqimiz duniyadin štkän büyük şähslärniŋ mazarlirini ziyarät qilişni muqäddäs päriz däp çüşängän. Toluğiraq »

«Äl täğdiri — meniŋ täğdirim»

mavzusi astida Almutida Uyğur mädäniyät küni bolup štti Ötkän jili küzdä hälqimizgä vakalätän paaliyät elip berviatqan üç Toluğiraq »

Jürigi uyğurum däp soqqan şair

Sadikov

Seşänbä küni Quddus Ğoҗamiyarov namidiki җumhuriyätlik dšlät Uyğur muzıkiliq-komediya teatrida җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ, Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi Uyğur ädäbiyati keŋişiniŋ, Muhtar Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ vä Uyğur teatriniŋ uyuşturuşi bilän kšrnäklik şair vä jurnalist, peşqädäm märipätçi Vil'yam Sadiqovniŋ 80 jilliq tävälludiğa beğişlanğan ädäbiy käç bolup štti.

Prezident hozurida

Nursultan Nazarbaev «Samruq Qazına» MPF» aktsionerliq җämiyiti baş-qarmisiniŋ räisi Ömirzaq Şškeevni qobul qildi.

Utuqluq ämälgä aşuruluvatidu

2014-jili Almutida 1,2 million kvadrat metr turuşluq šy paydilinişqa berildi. Bu štkän jilğa qariğanda, 1,5 hässä kšp. Şähär hakimiyät orunliri turuşluq šy quruluşi sür°itini tehimu kšpäytidu — biyil almutiliqlar yänä 1,3 million kvadrat metr turuşluq šygä egä bolidu.

Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ Pärmani

1941 — 1945-jillardiki Uluq Vätän uruşidiki Ğalibiyät küniniŋ 70 jilliğini nişanlaşqa beğişlanğan birpütün yubileyliq medal' toğriliq

Telefon arqiliq sšzläşti

Nursultan Nazarbaev Ukraina Prezidenti Petr Poroşenko bilän telefon arqiliq sšzläşti.

Prezidentlar Ukrainidiki hazirqi ähvalni, şundaqla ikkitäräplimä hämkarliq mäsililirini muhakimä qildi.

Mämlikät barliq rezervlarğa egä

Prezident Nursultan Nazarbaev mämlikätniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyat mäsililiri boyiçä keŋäşmä štküzdi.Keŋäşmidä regional vä duniyaviy närq ähvali hesapqa elinip, ihtisattiki häm maliyä sahasidiki väziyät qaraldi.

«1941 — 1945-jj. Uluq Vätän uruşidiki Ğalibiyätkä 70 jil» birpütün mäyrämlik medal' bilän mukapatlaş QAİDİLİRİ

Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ 2015-jil 19-yanvar'diki №992-Pärmani bilän tästiqländi

1. «1941 — 1945-jj. Uluq Vätän uruşidiki Ğalibiyätkä 70 jil» birpütün mäyrämlik medal' bilän mukapatlaşniŋ moşu Qaidiliri (buniŋdin keyin — Qaidilär) «1941 — 1945-jj. Uluq Vätän uruşidiki Ğalibiyätkä 70 jil» birpütün mäyrämlik medali (buniŋdin keyin — birpütün mäyrämlik medal') bilän mukapatlaş tärtivini rätläydu.

Kerey han

Kerei

Qazaq hanliğiniŋ 550 jilliği/ Kerey han — Qazaq hanliğiniŋ asasini salğuçilarniŋ biri. Orus hanniŋ nävrisi, Bolat hanniŋ oğli. Mälumki, 1428-jili Aq Ordiniŋ ahirqi hani Barak içki toqunuşlarda vapat bolğandin keyin dšlät ğulap kiçik feodalliqlarğa bšlünüşkä başlaydu.

Prezidentniŋ Täbriknamisini yätküzdi

Kollek

Biyilqi jil «Veteranlar jili» däp elan qilindi. Şu munasivät bilän vilayätlär, şähärlär vä nahiyälär hakimliri Uluq Vätän uruşi veteranliriniŋ šylirigä berip, ularni Yeŋi jil mäyrimi bilän täbriklidi.

Mädäniyätlär qiyilişida

Biyil Almuta şähiri  İSESKO dairisidä «İslam mädäniyitiniŋ paytähti — 2015» märtivisigä egä boldi. Җänubiy paytäht estafetini Qirğizstan paytähti Bişkektin qobul qilivaldi. Näq şu yärdä Avğanstan, İran, Katar vä Säüdiyä Äräpstani älçiliriniŋ qatnişişi bilän islam mädäniyiti paytähtiniŋ rämzlik açquçini täntänilik tapşuruş märasimi bolup štti.